Valkoinen vallankumous

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kieliasu paikoin epäsuomalainen, teksti paikoin kuin propagandaa, lähteistys puutteellinen

Valkoinen vallankumous (pers. ‏انقلاب سفید‎, Enqelāb-e Sefid) oli joukko länsimaalaisia uudistuksia Iranin keisarikunnassa šaahi Mohammad Reza Pahlavin johdolla. Šaahi aloitti reformit 26. tammikuuta 1963 ja ne kesti Iranin vallankumoukseen asti eli vuoteen 1979. Valkoisen vallankumouksen reformeihin kuului naisten äänioikeus, maareformeja, korruption kitkeminen ja monta muuta uudistusta. Se paransi myös Iranin taloutta ja suhteita länteen.

Lopullisena pitkän aikavälin tavoitteena oli muuttaa Iran maailmanlaajuiseksi taloudelliseksi ja teolliseksi voimamaaksi. Šaahi toimeenpani taloudellisia uudistuksia, kuten työntekijöiden voitonjakoa, ja aloitti massiivisia valtion rahoittamia raskaan teollisuuden hankkeita sekä metsien ja laidunmaiden kansallistamista. Tärkeimmät olivat kuitenkin maareformiohjelmat, joissa Iranin perinteinen maa-eliitti menetti suuren osan vaikutusvallastaan ​​ja vallastaan.

Sosiaalisesti vallankumous antoi naisille enemmän oikeuksia. Keskushallitus antoi rahaa koulutukseen erityisesti maaseudulla. Perustettiin Lukutaitojoukot, jonka avulla nuoret miehet pystyivät suorittamaan pakollisen asepalveluksen työskentelemällä maaseudulla lukutaidon opettajina.

Ohjelma tapahtui keskellä käännekohtaa Iranin valtion kehityksessä. Pahlavin hallinto oli edistänyt teollista uudistumista. Laajennettu perhe, perinteinen tukijärjestelmä iranilaisessa kulttuurissa, heikkeni, kun yhä useammat nuoret iranilaiset tunkeutuivat maan suurimpiin kaupunkeihin, kaukana kotoa ja etsimään työtä, vain korkeiden hintojen, eristyneisyyden ja huonojen elinolojen vuoksi.

Valkoinen vallankumous sai monenlaista palautetta. Osa kansasta piti sitä hyvänä asiana joka suurentaisi Iranin valtaa maailmalla. Toisaalta, uudistusten agressiivisuus jätti monet epävarmoiksi. Monet šiiajohtajat kritisoivat vallankumousta ja katsoivat, että naisia ​​koskevat uudistukset olivat islamilaisten arvojen vastaisia.

Vielä tärkeämpää on, että uudistukset murskasivat perinteiset papiston vallan perustat. Tämän luokan merkittävin kriitikko oli Ruhollah Khomeini, jonka ideat papiston hallinnosta ja hallituksen toisinajattelijoiden verkostosta helpotti myöhemmin šaahin kaatumisen alkua vuoden 1979 vallankumouksessa, joka päätti Valkoisen vallankumouksen. ^[1]

1. Maanuudistusohjelma ja "feodalismin" lakkauttaminen
2. Metsien ja laidunmaiden kansallistaminen^[2]
3. Valtion omistamien yritysten yksityistäminen ^[2]
4. Voiton jakaminen teollisuustyöntekijöille yksityisen sektorin yrityksissä
5. Äänioikeuden laajentaminen naisille.^[2]
6. Lukutaidon edistäminen
7. Julkisen terveydenhuollon edistäminen ^[2].
8. Jälleenrakennus- ja kehityssuunnitelma ^[2]
9. Omistusasuntojen perustaminen
10. Vesivarojen kansallistaminen,
11. Kaupunkien ja maaseudun modernisointi ja jälleenrakennus
12. Koulutuksenuudistaminen
13. Työntekijöiden omistusoikeus teollisuuskeskuksissa
14. Hintojen vakauttaminen.
15. Ilmainen ja pakollinen koulutus
16. Ilmaisruuan jakaminen vähävaraisille äideille
17. Sosiaaliturvan ja kansallisen vakuutuksen luominen
18. Vakaat ja kohtuulliset asuinkiinteistöjen vuokra- tai ostokustannukset'
19. Korruptionvastainen kampanja

• Tanzimat