Sinitoukohärkä
Sinitoukohärkä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Elinvoimainen [1] | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
Yläheimo: | Tenebrionoidea |
Heimo: | Toukohärät Meloidae |
Alaheimo: | Meloinae |
Tribus: | Meloini |
Suku: | Meloe |
Laji: | violaceus |
Kaksiosainen nimi | |
Meloe violaceus | |
Katso myös | |
Sinitoukohärkä Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Sinitoukohärkä (Meloe violaceus) on 1,5–4 cm pitkä kovakuoriainen. Aikuiset yksilöt käyttävät ravintonaan kasveja.
Ulkonäkö
Sinitoukohärkä on teräksensininen kovakuoriainen, jonka ruumis on pehmeä ja kiiltävä. Sen peitinsiivet ovat vain pienet lehtimäiset levyt takaruumiin etureunassa. Naaraan takaruumis on pullea. Häirittynä toukohärkien reisinivelistä tihkuu keltaista kantaridiini-myrkkyä (engl. cantharidin, C10H12O4, CAS 56-25-7).
Elintavat
Sinitoukohärän munista syntyy triunguliinitoukkia, jotka kiipeävät kasveille, josta nappaavat kyydin erakkomehiläispesään, jossa ne loisivat syömällä mehiläisen munia ja toukkia ja hunajaa.
Lähteet
- Joensuun yliopisto: Heimo Meloidae, toukohärät (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Sinitoukohärkä – Meloe violaceus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Sinitoukohärkä (Meloe violaceus)
- iNaturalist: Sinitoukohärkä (Meloe violaceus)
- Pherobase: Semiochemicals of Meloe violaceus (englanniksi)
|