Ruutuhypyt

Tämä artikkeli kertoo elokuvasta. Leikistä kerrotaan artikkelissa Ruutuhyppely.
Ruutuhypyt
Hopscotch
Ohjaaja Ronald Neame
Käsikirjoittaja Bryan Forbes
Brian Garfield
Perustuu Brian Garfieldin romaaniin Ihmismetsästys
Tuottaja Edie Landau
Ely Landau
Säveltäjä Ian Fraser
Kuvaaja Arthur Ibbetson
Leikkaaja Carl Kress
Pääosat Walter Matthau
Ned Beatty
Glenda Jackson
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
  • Edie and Ely Landau, Inc.
  • International Film Investors
  • Shan Productions
  • Connelly Associates
Levittäjä
Ensi-ilta 1980
Kesto 106 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OKNimi-testi OK

Ruutuhypyt (Hopscotch, suomeksi myös Vakoilijan jäljillä ja Ruutuhyppelyä) on vuonna 1980 valmistunut yhdysvaltalainen komediallinen vakoiluelokuva, jonka on ohjannut Ronald Neame. Elokuva perustuu Brian Garfieldin romaaniin Ihmismetsästys (Hopscotch) vuodelta 1975, ja sen käsikirjoittivat Garfield ja Bryan Forbes. Elokuvan pääosassa on Walter Matthau.[1] Hän sai roolistaan parhaan komediaelokuvan miespääosan Golden Globe -ehdokkuuden.[2]

Juoni

Kokenut CIA-agentti Miles Kendig (Walter Matthau) siirretään pois kenttätyöstä Euroopassa, koska hänen uusi esimiehensä Myerson (Ned Beatty) ei pidä hänen toimintatavoistaan. Kendig häipyy Itävaltaan naisystävänsä Isobelin (Glenda Jackson) luo ja alkaa kostona kirjoittaa CIA:n kannalta kiusallisia paljastusmuistelmia, jotka hän lähettää luku kerrallaan eri maiden tiedustelupalveluille. Kendigin entiset työtoverit jahtaavat häntä pitkin Eurooppaa ja Amerikkaa mutta hän on aina askeleen edellä ja onnistuu nöyryyttämään Myersonia perinpohjaisesti. Lopuksi Kendig lavastaa kuolemansa lento-onnettomuudessa Englannissa ja hänen muistelmansa julkaistaan kirjana etukäteen tehdyn kustannussopimuksen mukaisesti.

Näyttelijät

 Walter Matthau  Miles Kendig  
 Ned Beatty  G. P. Myerson  
 Glenda Jackson  Isobel von Schönenberg  
 Sam Waterston  Joe Cutter  
 Herbert Lom  Mihail Jaskov  
 David Matthau  Leonard Ross  
 Douglas Dirkson  Follett  
 George Baker  Parker Westlake  
 Lucy Saroyan  Carla Fleming  

Tuotanto

Ihmismetsästys-romaani oli syntynyt, kun kirjailija Garfield halusi haastaa itsensä kirjoittamaan vakoilutrillerin, jossa kukaan ei kuolisi. Sen elokuvausoikeudet hankkinut tuottaja Ely Landau järjesti ohjaajaksi brittiläisen Neamen, ja Garfield auttoi laatimaan romaanin pohjalta komediakäsikirjoituksen, vaikka itse kirja ei ole humoristinen.[3][4] Isobelin hahmo keksittiin elokuvaa varten.[4] Garfield oli pettynyt romaaniensa aiempiin elokuvasovituksiin, mutta kertoi myöhemmin nauttineensa Ruutuhyppyjen tekemisestä.[5]

Ennen Matthauta päärooliin harkittiin Warren Beattya, George C. Scottia tai Cliff Robertsonia.[6] Juutalainen Matthau oli menettänyt perheenjäseniään holokaustissa, joten hän suostui kuvaamaan Oktoberfestille sijoittuvan kohtauksen Münchenissä Saksassa vain sillä ehdolla, että hänen pojalleen David Matthaulle ja tytärpuolelleen Lucy Saroyanille annettiin roolit elokuvassa.[4] Matthau ideoi ja kirjoitti itse eräitä kohtauksia ja olisi Neamen mukaan ansainnut maininnan kolmantena käsikirjoittajana.[6] Matthau oli oopperan ja W. A. Mozartin musiikin ystävä, joten hänen ehdotuksestaan Ruutuhypyissä kuullaan paljon Mozartia ja hänen hahmonsa kuuntelee ja laulaa katkelmia useista ooppera-aarioista.[3][4]

Lähteet

  1. Hopscotch (1980): Credits (englanniksi) AFI Catalog of Feature Films. Viitattu 12.8.2024.
  2. Hopscotch Golden Globe Awards. Viitattu 12.8.2024.
  3. a b Glenn Kenny: Walter Matthau Sings! (and Other Delights of Hopscotch) (englanniksi) The Criterion Collection 15.8.2017. Viitattu 12.8.2024.
  4. a b c d Michael Barrett: ‘Hopscotch’ is Anchored in Walter Matthau’s Playful, Irascible Personality (englanniksi) PopMatters 22.8.2017. Viitattu 12.8.2024.
  5. Chuck Bowen: Blu-ray Review: Ronald Neame’s Hopscotch on the Criterion Collection (englanniksi) Slant 17.8.2017. Viitattu 12.8.2024.
  6. a b Hopscotch (1980): History (englanniksi) AFI Catalog of Feature Films. Viitattu 12.8.2024.