Pikku-Poikamo
| Pikku-Poikamo | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Loppi |
| Koordinaatit | 60°47′06″N, 24°04′03″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
| Laskujoki | oja Pääjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.984.1.018 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 118,2 m [1] |
| Rantaviiva | 0,742 km [2] |
| Pinta-ala | 0,01473 km² [2] |
 Pikku-Poikamo | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Pikku-Poikamo eli Poikamonlammi on Kanta-Hämeessä Lopella oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
Järven pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja sen pituus on 200 metriä (300 metriä, jos otetaan mukaan umpeenkasvanut haara) ja leveys 100 metriä. Siihen laskee kaksi suo-ojaa, joista toinen tuo Pajasuon vettä. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla umpeenkasvaneen pään kärjessä, josta saa alkunsa 80 metriä pitkä laskuoja Pääjärven Poikamolahteen.[2][1]
Järven rantaviiva on 0,74 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven eteläranta on soistunut ja pohjoisranta päättyy Kynnysharjun tytärharjun rinteeseen. Rannat ovat rakentamattomia eikä sinne johda tietä.[2][1]
Luonnonhistoria
Pikku-Poikamon historia on kytköksissä Pääjärven luonnonhistoriaan. Jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön reuna päättyi näillä seuduilla suoraan mereen, joka oli eräs Itämeren suolainen Yoldiameren vaihe. Ilmaston lämpenevä trendi kuitenkin keskeytyi kylmyyskauteen, jonka seurauksena reunan sulaminen hidastui ja liukuva mannerjäätikkö työntyi talvisin uudestaan eteenpäin. Tämä tapahtui täällä noin 11 400−11 300 vuotta sitten.[3] Kesien sulaminen ja talvien työntyminen olivat sata vuotta tasapainossa keskenään ja aiheuttivat reunan edestakaisen liikkeen Tammelan seuduilla. Tämä liike höyläsi maastoon painauman, johon Pääjärvi myöhemmin syntyi. Samalla jäätikön kuljettama maa-aines kasaantui järven kaakkoispuolelle muodostaen yhden jakson pitkästä Kolmannesta Salpausselästä. Maaston moreenipinta peittyi sandurin hiekasta ja sorasta, mikä selittää Pikku-Poikamion lähiympäristön. Sandurin päällä risteilee jäätikköjokien muodostamia pitkittäisharjuja, joiden väliin jäi painaumia esimerkiksi soraan hautautuneiden jäälohkareiden sulamisen vuoksi. Näitä supiksi kutsuttuja painaumia on alueella runsaasti. Osa supista sijaitsee jopa harjun päällä ja niitä kutsutaan harjusupiksi. On tosin tutkimatta, mutta varsin todennäköistä, että Pikku-Poikamo ja osa Kynnysharjun lähellä olevista muista lammista olisi suppien pohjalle muodostuneita lampia.[4][5]
Muita samalla alueella olevia ja samassa yhteydessä muodostuneita pieni järviä ovat muun muassa Kirppulammi, Pitkälammi, Mulkolammi ja Ruoholammi. Nämä kuuluvat kaikki Pääjärven alueeseen.[2][4]
Lähteet
- ↑ a b c d e Pikku-Poikamo, Loppi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ Marjatta Koivisto (toim.): Jääkaudet, s. 69−86. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
- ↑ a b Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella (Arkistoitu – Internet Archive), Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
- ↑ GTK: Pertunnummen alueen maaperäkartta[vanhentunut linkki]
Loimijoen valuma-alue (35.9)
| Kokemäenjoen vesistö | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Eurajoen vesistö (34) • Aurajoen vesistö (28) • Paimionjoen vesistö (27) • Karjaanjoen vesistö (23) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) | ||||||||||||||||
| Loimijoen alaosan alue (35.91) | Matkusjoki • Kiltajärvi • Hanhijoki | ||||||||||||||||
| Loimijoen yläosan alue (35.92) | |||||||||||||||||
| Pyhäjärven alue (35.93) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||
| Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94) | Punkalaitumenjoki • Sammakkojärvi • Venäjänlammi • Vehkajärvi • Ahvenuslammi • Kuulammi • Huhkalanlammi • Latvajäri • Aukanjärvi | ||||||||||||||||
| Kourajoen valuma-alue (35.95) | Kourajoki • Leppijärvi (länsi) • Lampijärvi • Leppijärvi (itä) | ||||||||||||||||
| Kojonjoen valuma-alue (35.96) | Kojonjoki • Ahvenlammi • Halinanlammi • Sokealammi • Raitoonlammi • Valijärvi • Kiipunjärvi • Koijärvi | ||||||||||||||||
| Jänhijoen valuma-alue (35.97) | Jänhijoki • Enttu • Jänijärvi • Koivistonlammi • Laikkalammi • Rehtijärvi • Setälänlammi • Yöninlammi • Heinijärvi • Hylönjärvi • Iso-Näkiäinen • Iso-Pakonen • Kaipiaislammi • Kiimalammi • Korpipohjanen • Kuivajärvi • Kuuliaislammi • Kyynäräjärvi • Luolalammi • Mustalammi • Pikku Kiimalammi • Pikku-Näkiäinen • Pikku-Pakonen • Saloistenjärvi • Sammakkolammi • Suopohjanen • Suopohjanlammi • Särkijärvi • Valkjärvi | ||||||||||||||||
| Turpoonjoen valuma-alue (35.98) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||
| Niinijoen valuma-alue (35.99) | Niinijoki • Pappistenjärvi • Pikkujärvi |
