Nordefco
Nordefco | |
---|---|
Perustettu | 4. marraskuuta 2009 |
Jäsenet | Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Islanti |
Aiheesta muualla | |
Sivusto | |
Infobox OKNimi-testi OK |
NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation) on Pohjoismaiden yhteinen puolustusyhteistyöhanke. Sen viisi jäsentä ovat Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi. Islanti osallistuu ainoastaan järjestön poliittiseen yhteistyöhön, ei sotilaalliseen.[1]
Järjestö perustettiin Helsingissä 4. marraskuuta 2009, kun aiemmat pohjoismaiset yhteistyöhankkeet NORDSUP, NORDAC ja NORDCAPS tuotiin yhden katon alle maiden puolustusministerien yhteisestä päätöksestä. Järjestön toimintaa ohjaavat vuosina 2013 ja 2018 laaditut visioasiakirjat.[2][3]
Toiminta
Nordefcon toiminnan tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen, kustannustehokkuus ja yhteisten ratkaisujen käyttöönotto. Nordefcolla ei ole pysyviä poliittisen tason rakenteita, vaan yhteistyö perustuu pohjoismaisten asevoimien ja puolustushallintojen väliseen jatkuvaan yhteydenpitoon ja säännöllisiin kokouksiin.[4] Nordefco-rakenteen puheenjohtajuus on kiertävä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen välillä. Suomi on toiminut puheenjohtajana vuosina 2013 ja 2017.[5]
Nordefcon yhteistyö ei edellytä kaikkien maiden osallistumista, ja osa yhteistyöstä on kahdenvälistä. Muun muassa Suomen puolustusvoimat kuvaileekin konsensus-päätöksentekoa ja joustavuutta Nordefcon vahvuudeksi.[6]
Vaikka organisaation virallinen puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken, ovat pohjoismaiset puolustusministerit viime kädessä vastuussa Nordefcosta. Ministerit kokoontuvat kahdesti vuodessa. He toimivat puheenjohtajina Pohjoismaiden puolustuspolitiikan ohjauskomiteassa (Nordic Defence Policy Steering Committee), joka koostuu jäsenmaiden johtavista osastopäälliköistä.
Jäsenyydet eri järjestöissä
Pohjoismaiden välistä puolustusyhteistyötä on haitannut maiden erilainen suhtautuminen jäsenyyteen tärkeimmissä poliittisissa-, talous- ja puolustusjärjestöissä. Suomi ja Ruotsi olivat pitkään NATO:n ulkopuolella, kun taas Norja ja Islanti ovat pysyneet EU:n ulkopuolella. Tilanne muuttui vuonna 2024, kun Ruotsi hyväksyttiin viimeisenä Pohjoismaana NATO:n jäseneksi. [6]
Jäsenvaltio | Euroopan unionin jäsen | Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsen | Puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) jäsen |
---|---|---|---|
Tanska | Kyllä | Kyllä | Ei |
Suomi | Kyllä | Kyllä | osittain |
Islanti | Ei | Kyllä | Ei |
Norja | osallistuu Euroopan puolustusviraston ja Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintaan ilman äänioikeutta | Kyllä | Ei |
Ruotsi | Kyllä | Kyllä | osittain |
Katso myös
- Pohjoismainen taisteluosasto
- Pohjoismaiden neuvosto
- Skandinavismi
- Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Lähteet
- ↑ NORDEFCO Annual Report 2017. Ministry of Defence, Finland, 2017. ISBN 978-951-663-022-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.1.2019).
- ↑ Pohjoismainen yhteistyö - Historia Suomen Puolustusministeriö. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Muistio eduskunnan puolustusvaliokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle, 15.11.2018. Puolustusministeriö. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Pohjoismainen yhteistyö - Yhteistyörakenne Suomen Puolustusministeriö. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Pohjoismainen puolustusyhteistyö Puolustusvoimat. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ a b Sweden officially joins NATO NATO. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
Alkuperäinen artikkeli: en:NORDEFCO