Maria Vaara

Maria Vaara (ent. Maija Haataja[1]) (29. joulukuuta 1931 Kuhmo – 23. kesäkuuta 1992 Oulu) oli suomalainen kirjailija. Vaara julkaisi teoksensa vuosina 1973–1982 ja hänen tuotantoonsa kuuluu omaelämäkerrallisia ja fiktiivisiä romaaneja, runoja, kuunnelmia ja nuorten saturomaani. Vaara sai Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon vuonna 1976. Hänen teoksensa käsittelevät usein omakohtaisesti koettua suhdetta skitsofreniaan ja psykiatrisiin hoitomenetelmiin ja niissä kuvataan erityisesti psykoottisia kokemuksia yksilön näkökulmasta.[2][3]

Vaaran omaelämäkerralliseen romaanisarjaan voidaan lukea viisi teosta: Likaiset legendat (1974), Kuuntele Johannes (1975), Toinen hengitys (1976), Myrkkyseitikki (1980) ja Tulilintu (1982). Sarja kuvaa päähenkilön elämää, sairautta ja elpymistä.[1]

Maria Vaara valmistui ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953. Hän toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953–1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Hän sai valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen toukokuusta 1987 alkaen[4].Vaara kuoli kuusikymmentävuotiaana ja hänet haudattiin Oulun hautausmaalle[5].

Teokset

Runoja

  • Kissanmintun iltatee. Oulu: Pohjoinen, 1973. ISBN 951-9099-02-6.
  • Miten herätessä pitää puhua. Jyväskylä: Gummerus, 1977. ISBN 951-20-1446-7.
  • Katson käsiäni. Jyväskylä: Gummerus, 1979. ISBN 951-20-1786-5.

Proosaa

  • Likaiset legendat. Jyväskylä: Gummerus, 1974. ISBN 951-20-0924-2.
  • Kuuntele Johannes. Jyväskylä: Gummerus, 1975. ISBN 951-20-1126-3.
  • Toinen hengitys. Jyväskylä: Gummerus, 1976. ISBN 951-20-1302-9.
  • Annansilmät. Jyväskylä: Gummerus, 1977. ISBN 951-20-1361-4.
  • Haluan löytää. Jyväskylä: Gummerus, 1978. ISBN 951-20-1600-1.
  • Vihreä matka. Jyväskylä: Gummerus, 1979. ISBN 951-20-1707-5.
  • Myrkkyseitikki. Jyväskylä: Gummerus, 1980. ISBN 951-20-2008-4.
  • Tulilintu. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2369-5.

Palkinnot

  • Gummeruksen Kaarlen päivän palkinto 1976

Lähteet

  1. ↑ a b Laine, Heidi: Mariasta on minäksi : Kerrottu minuus ja mielen sairaus Maria Vaaran omaelämäkerrallisissa teoksissa. Tampereen yliopisto (pro gradu), 2005. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Sairaus kirjallisuudessa: Mielen sairaudet yle.fi. 13.11.2007. Arkistoitu 26.6.2008. Viitattu 3.11.2011.
  3. ↑ Ovaska, Anna: Fictions of Madness: Shattering Minds and Worlds in Modernist Finnish Literature. Helsingin yliopisto, 2020. ISBN 978-951-51-5743-0.
  4. ↑ Ylimääräiset eläkkeet 88 taiteilijalle. Helsingin Sanomat, 4.11.1986, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Schali, Kirsi: Oulun hautausmaat, s. 201. Jyväskylä: Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1996. ISBN 952-90-7881-1.

Kirjallisuutta

  • Laine, Heidi: "Mariasta on minäksi: Kerrottu minuus ja mielen sairaus Maria Vaaran omaelämäkerrallisissa teoksissa". Tampereen yliopisto 2005. (pro gradu -tutkielma)
  • Ovaska, Anna: "Toisia todellisuuksia, murtumia kielessä ja subjektissa. Mielen sairaus ja kirjoittaminen terapiana Maria Vaaran omaelämäkerrallisessa tuotannossa". Helsingin yliopisto 2011. (pro gradu -tutkielma)
  • Ovaska, Anna: Fictions of Madness: Shattering Minds and Worlds in Modernist Finnish Literature. Helsingin yliopisto, 2020. ISBN 978-951-51-5743-0.
  • Suomen kirjailijat 1945–1980. SKS.
  • Sain roolin johon en mahdu. SKS 1989.
  • Vaara, Sarianna: Huomenkellotyttö. Like 2013. (romaani)

Aiheesta muualla

  • [ http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175918082176#.Vua3kUYYO3Y Kirjasampo.fi: Maria Vaara]
  • Maria Vaaran elämä tai hänen kirjansa (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Annansilmät[vanhentunut linkki]
  • Kajaanin Kaupunki. Kainuu-aiheiset kirjat: Maria Vaara (Arkistoitu – Internet Archive)
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Suomi (KANTO)
  • Yhdysvallat
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.