Laitaatsillan taistelu

Laitaatsillan taistelu oli yksi Kustaa III:n sodan taisteluista Venäjän ja Ruotsin välillä. Se käytiin Savonlinnassa 9. lokakuuta 1789.[1]

Rantasalmella Parkumäen taistelussa 21. heinäkuuta 1789 tappion kokeneet venäläisjoukot vetäytyivät Savonlinnan länsipuolella sijaitsevaan Laitaatsalmeen. Venäläiset ryhmittyivät asemiin salmen itärannalle. Ruotsin joukot seurasivat perässä ja jäivät asemiin salmen länsirannalle.[1]

Molemmat osapuolet linnoittivat asemiaan, mutta yhteenottoja ei juurikaan ollut. Venäläiset tekivät yllätyshyökkäyksen 9. lokakuuta 1789 kahdella veneellä ja nousivat maihin pohjoisesta Haapavedeltä. He onnistuivat valtaamaan siellä olleen suomalaisten tykkipatterin. Venäläiset olivat rakentaneet siirrettävän sillan, jonka he työnsivät salmen yli ja saivat lisäjoukkoja länsipuolelle. Aluksi ruotsalais-suomalaiset joukot joutuivat perääntymään, mutta apuvoimia saatuaan ne kävivät vastahyökkäykseen ja saivat kiivaissa lähitaisteluissa pakotettua venäläiset perääntymään takaisin salmen itäpuolelle.[1][2]

Venäjän tappiot taistelussa olivat noin 200 miestä. Ruotsalais-suomalaisten tappiot olivat 14 kaatunutta ja 33 haavoittunutta. Lisäksi kolme joutui vangiksi.[1]

Laitaatsalmen itäpuolella, valtatien 14 eteläpuolisella kalliolla, on säilynyt osa venäläisten pääpatterista. Heidän kanuunansa olivat noin metrin korkuisen ja pari metriä leveän maavallin suojissa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan tehtiin linnoitustöitä, joiden yhteydessä vallin taakse kaivettiin taisteluhaudan pätkiä.[3]

Patterin itäpuolella olleessa lahdenpoukamassa venäläiset tekivät tykkiveneitä, ja siellä oli myös niiden laituri. Nykyisin lahdelma on tosin jäänyt melkein kokonaan rata- ja tiepenkereiden alle.

Vuonna 1975 taistelupaikalle – vain parin kilometrin päähän Savonlinnan keskustasta – rakennettiin muistomerkki, joka kuvaa 1700-luvun tykkiasemaa. Muistomerkki sijaitsee suomalaisten pääpatterin paikalla valtatien 14 ja siltä Pihlajaniemeen kääntyvän tien välissä.[3] Laitaatsillan taistelupaikka on suojeltu kiinteä muinaisjäännös.[4]

Laitaatsillan taistelun muistomerkki Laitaatsalmen länsirannalla on vuodelta 1975.

Lähteet

  1. ↑ a b c d E. V.: Kun tappio voitoksi kääntyi. Taistelu Savonlinnan liepeillä. Hakkapeliitta, 2.8.1932, 7. vsk, nro 31, s. 18. Helsinki: Suomen Suojeluskuntajärjestö. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.8.2024.
  2. ↑ Lappalainen, Jussi T.: Sodankäynnin ongelmia Kustaa III:n sodan Savossa 1788–1790 (PDF) (s. 8) Suomen sotahistoriallinen seura. Viitattu 17.8.2024.
  3. ↑ a b Rask, Pia: Laitaatsillan historialliset kohteet matkailun palvelutuotteen vetovoimatekijöinä (Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma, marraskuu 2015, Mikkelin ammattikorkeakoulu) (PDF) (s. 20) 2015. Rask, Pia. Viitattu 17.8.2024.
  4. ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Laitaatsillan taistelupaikka Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 21.10.2008. Museovirasto. Viitattu 17.8.2024.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.