Kuolan saamelaisten saamenpuku
Kuolan saamelaisten saamenpuku on kuolansaamelaisten käyttämä saamenpuku.
Materiaali
Alkuperäinen kuolansaamelaisten pukujen raaka-aine oli nahka, sekä peuran- ja poron- että lampaannahka. Kun rikkaimmilla kuolansaamelaisilla alkoi olla varaa ostaa verkaa ja sarkaa, kangas vähitellen syrjäytti nahan saamenpuvun materiaalina. Nahan hylkäämiseen on ollut myös käytännöllisiä syitä, kuten nopeasti romahtanut villipeurakanta, jonka vuoksi nahkojen saanti oli hankalaa.[1]
Saamenpuvun kehitys
Puvun venäläistyminen
Ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa naiset hylkäsivät perinteisen päähineensä ja siirtyneet käyttämään sorokka-tyyppistä päähinettä, šaamšiǩia, jonka otsamus imitoi sorokan koristeluja, mutta oli tehty helmikirjonnalla. Suvulla tai perheellä saattoi olla "omat" helmikirjontamallinsa, joten päähineestä näki, mihin perheeseen tai siidaan nainen kuului. Monet näistä helmikirjontamalleista ovat saaneet vaikutteita ortodoksisista kirkkotekstiileistä ja ikoneista.[1]
Kuolansaamelaisten perinteinen takkimalli jupa muistuttaa leikkaukseltaan vastaavia Suomen saamelaisten verka- ja sarkatakkeja. 1800-luvun jälkipuoliskolla venäjänsaamelaiset luopuivat vähitellen jupasta, ja naiset rupesivat pukeutumaan karjalaisten ja pohjoisvenäläisten sarafaaniin eli olkainhameeseen, röijyyn ja esiliinaan. Pukuun kuuluu myös helmikoristeinen vyö. Miehet ottivat käyttöön venäläistyyppiset vaatteet vielä naisia aikaisemmin. Ainoastaan poronhoitajat käyttivät poronnahkaisia vaatteita työssä.[1]
Vaikutteet komeilta ja nenetseiltä
Myöhemmin venäjänsaamelaiset omaksuivat alueelle 1880-luvulla muuttaneilta komeilta ja nenetseiltä turkispukimet. Saamelaisten oma avonainen poronnahkainen takki vaihdettiin umpinaiseen maalitsaan, kun taas jalkineiksi ja säärystimiksi otettiin burkit ja pimit, jotka koristeltiin applikoimalla.[1]
Paluu perinteiseen pukuun
Etninen identiteetti on voimakkaasti elpynyt venäjänsaamelaisilla, ja saamenpukujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun aikana. Monet venäjänsaamelaiset ovat hylänneet sarafaanit ja šaamšiǩit ja alkaneet taas pukeutua perinteiseen jupaan, joka on usein koristeltu myös helmiompeluilla. Puvun koristelulla voi olla yksilöllinen tai mytologinen merkitys. Puvun koristeluihin voidaan sisällyttää esimerkiksi erilaisia kiviä, jotka symboloivat parantavia voimia. Sekä naiset että miehet käyttävät jupaa. Myös Luujärven saamelaisten esiintymisryhmät, kuten Ojjar, käyttävät saamenpukuja esiintymisasuina.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Kuolan saamelaisten saamenpuku saamelaisensyklopedia.fi. Viitattu 9.1.2021.
