Kiikalan koulut

Kiikalan koulut ovat vuoteen 2009 Kiikalan kunnassa Varsinais-Suomen maakunnassa, aiemmin Turun ja Porin läänissä, ja vuonna 2009 tapahtuneen Salon seudun kuntaliitoksen jälkeen Kiikalassa Salossa toimineita perusopetuksen tai muita kouluja. Lisäksi käsitellään muutkin Kiikalassa toimineet oppilaitokset sekä kiikalalaisten koulunkäynti muualla.

Perusopetuksen koulut

Kansakoulut

Ennen peruskoulu-uudistusta 1976 Kiikalassa toimivat seuraavat kansakoulut:

  • Hirsjärven kansakoulu, Kruusila, perustettu 1902, yhteinen Kiskon kunnan kanssa, muuttui peruskouluksi vuonna 1976.[1]
  • Hirvelän kansakoulu, Hirvelä, 1921-1966, liitettiin Kärkelän koulupiiriin[2][3]
  • Johannislundin kansakoulu, Johannislund, 1904-1960, aluksi Johannislundin lasitehtaan yksityinen kansakoulu vuosina 1904-1910, kunnallinen 1911-1960, liitettiin lasitehtaan toiminnan loputtua vuonna 1960 Yltäkylän koulupiiriin.[4]
  • Komisuon kansakoulu, Komisuo, perustettu 1883, peruskouluksi 1976.[5][3]
  • Kärkelän kansakoulu, Kärkelä, 1922-1964, yhdistetty Perkiön kansakoulun kanssa uudeksi Kärkelän kouluksi 1964, jolloin Perkiön koulun nimi muutettiin Kärkelän kouluksi ja koulu Kärkelässä loppui.[6][3]
  • Peltolan kansakoulu, Peltola, 1921-1964, yhdistettiin Komisuon koulupiiriin[7]
  • Perkiön kansakoulu, Kärkelä, Perkiö, yhteinen Kuusjoen kunnan kanssa, toiminnassa 1948-1964, yhdistettiin vuonna 1964 Kärkelän koulupiirin kanssa uudeksi Kärkelän kouluksi, jolloin koulu Kärkelässä lopetettiin ja Perkiön koulun nimi muutettiin Kärkelän kouluksi. Peruskouluksi 1976.[8][3]
  • Rekijoen kansakoulu. Perustettu 1924[3], peruskouluksi 1976.
  • Uuden-Hirvelän kansakoulu, Hirvelä, Uusi-Hirvelä, perustettu 1917, peruskouluksi 1976.[9]
  • Yltäkylän kansakoulu, Yltäkylä, 1928-1964, yhdistettiin Komisuon koulupiiriin[10]

Peruskoulun ala-asteet ja alakoulut

Kiikalassa vuoden 1976 peruskoulu-uudistuksen jälkeen ja Kiikalassa Salossa vuoden 2009 Salon seudun kuntaliitoksen jälkeen ovat toimineet seuraavat peruskoulun ala-asteet ja myöhemmin alakoulut:

  • Hirsjärven koulu. Peruskouluksi 1976.[1] Lopetettiin 1993.[3]
  • Komisuon koulu. Peruskouluksi 1976.[5] Toiminnassa 2018.
  • Kärkelän koulu, Peruskouluksi 1976.[6] Lopetettiin 1996.[3]
  • Rekijoen koulu. Peruskouluksi 1976. Lopetettiin 2014.[11]
  • Uuden-Hirvelän koulu. Peruskouluksi 1976.[9] Lopetettiin 1991.[3]

Kansalaiskoulu

Vuosina 1964-1967 Kiikalassa toimi Kiikalan kansalaiskoulu Yltäkylän koululta sen lakatessa vapautuneissa tiloissa Kiikalan Yltäkylässä.[12][13] Vuodesta 1967 peruskouluun siirtymiseen asti vuonna 1976 Kiikalasta käytiin kansalaiskoulua Somerolla Someron kansalaiskoulussa.[14]

Keskikoulu ja lukio

Yhteiskoulujen ja lukioiden ollessa yksityisiä, eräs koulupaikkakunta Kiikalan oppilaille oli ollut naapurikunta Somero. Kun Someron yhteiskoulu vuonna 1968 jaettiin kunnalliseksi keskikouluksi ja lukioksi, Kiikalan kunta tuli mukaan perustetun Someron-Kiikalan kunnallisen keskikoulun toimintaan ja koulunkäynti Kiikalasta tuli sekä kansalaiskoulun että keskikoulun osalta suuntautumaan Somerolle.[15]

Peruskoulun yläaste ja lukio

Siirryttäessä peruskouluun vuonna 1976 peruskoulun ylempien luokkien koulunkäynti Kiikalasta jatkui Someron–Kiikalan peruskoulun yläastella ja Someron lukiossa.[16] Tämä päättyi Salon seudun kuntaliitokseen 2009.lähde?

Erityisopetus

Erityisopetusta Kiikalan oppilaille tarjosi vuodesta 1967 Someron kunnan kanssa yhteinen Someron–Kiikalan erityiskoulun, myöhemmin vuodesta 1976 Härkätien koulu, joka toimi Somerolla ensin entisen Joensuun kansakoulun tiloissa Hämeen Härkätien varrella Someron keskustaajamassa Joensuussa ja myöhemmin Someron Joensuun koulun yhteydessä.[17] Vuonna 1998 erityisopetus Somerolla integroitiin muuhun opetukseen.[18]

Kansalaisopisto

Kiikala kuului vuodesta 1968 Somerolla toimineen Someron kansalaisopiston toiminta-alueeseen.[19] Tämä yhteistyö päättyi Kiikalan liityttyä Saloon vuonna 2009.[20]

Lähteet

  • von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Kiikalan historia. Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8.
  • Horila, Tapio (toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Somero: Someron kunta, 1982.

Viitteet

  1. a b von Hertzen 1987: 577, 665, 667.
  2. von Hertzen 1987: 664-667.
  3. a b c d e f g h Kurppa. Johanna (toim.): Kotiseutukieroksella. Kiikala–Kisko–Muurla–Perniö–Suomusjärvi, s. 124. Perniö: Eteenpäin! Paikallisperinteen puolesta -projekti, 2001. ISBN 952-91-322-6.
  4. von Hertzen 1987: 577-578, 666-667.
  5. a b von Hertzen 1987: 573, 667.
  6. a b von Hertzen 1987: 577, 667.
  7. von Hertzen 1987:664.
  8. von Hertzen 1987:666.
  9. a b von Hertzen 1987:580, 667.
  10. von Hertzen 1987:665.
  11. Ruuska, Veli-Matti: Rekijoen koulu suljetaan 13.5.2014. YLE Uutiset Turku. Viitattu 9.8.2015.
  12. von Hertzen 1987: 667.
  13. Horila 1982: 53.
  14. Horila 1982: 51-53.
  15. Horila 1982: 71, 82.
  16. Horila 1982: 53, 73-74.
  17. Horila 1982:69-70.
  18. Määttänen, Merja: Inkluusio vai erityiskoulu? (julkaistu Tukiviestissä 1 / 2018) Tukiliitto. Viitattu 25.3.2018.
  19. Horila 1982: 87-89.
  20. Tiirakari, Leeni: Tietoa, taitoa ja yhdessä oppimista. Someron kansalaisopisto 1964–2014, s. 48. Somero: Somero-opisto, 2014. ISBN 978-951-98214-1-2.