Isokorva-australianhyppyrotta
| Isokorva-australianhyppyrotta | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Hävinnyt [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
| Yläheimo: | Muroidea |
| Heimo: | Rottaeläimet Muridae |
| Alaheimo: | Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae |
| Suku: | Australianhyppyrotat Notomys |
| Laji: | macrotis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Notomys macrotis | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Isokorva-australianhyppyrotta (Notomys macrotis) oli Muridae-heimon jyrsijälaji.
Isokorva-australianhyppyrotan ruumiin pituus oli 11,7–11,8 senttimetriä ja hännän pituus 12,9–13,6 senttimetriä. Sen turkki oli päältä harmaanruskea ja vatsasta himmeänvalkoinen. Korvien pituus oli huomattavan suuri, noin neljäsosa koko ruumiin mitasta.[2]
Isokorva-australianhyppyrotta eli Australian länsiosassa.[2] Viimeiseksi nähty yksilö pyydystettiin vuonna 1843 läheltä Moore-jokea, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteleekin lajin hävinneeksi lajiksi.[1]
Lähteet
- ↑ a b Burbidge, A.A. & Woinarski, J.: Notomys macrotis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Elo, Ulla (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
|
Isokorva-australianhyppyrotta