Gunnar von Wright

Gunnar von Wright (3. heinäkuuta 1894 Hanko – 3. toukokuuta 1975)^[1] oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat filosofian kandidaatti, kauppaneuvos Ferdinand von Wright ja Johanna Maria Nykopp. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Emmy Elsa Louise Ramsayn kanssa.^[2][3]

Gunnar von Wright kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastolla vuosina 1913–1915. Hän kävi Sotakorkeakoulun yleisen osaston vuosina 1925–1926.^[2][3]

Gunnar von Wright liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 9. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamakomennuksensa jälkeen hän kävi Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun B-kurssin. Hänen pikkuveljensä Sven von Wright noudatti Gunnarin esimerkkiä ja liittyi hänkin jääkäripataljoona 27:ään myöhemmin.^[2][3]

Katso myös: Suomen sisällissota

Gunnar von Wright saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan adjutantiksi 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella, Aittolahdella, Lyykylässä, Mannikkalassa ja Talissa, missä hän haavoittui taistelussa 24. huhtikuuta 1918.^[2][3]

Gunnar von Wright siirrettiin sisällissodan lopussa 24. toukokuuta 1918 Päämajan kenraaliohjaamoon, josta hänet siirrettiin edelleen kesäkuussa samana vuonna toimistoupseeriksi Yleisesikunnan järjestelyosastoon. Järjestelyosastolta hänet siirrettiin 1. marraskuuta 1918 Sotaministeriön yleiselle sota-asiainosastolle ja edelleen 19. joulukuuta 1918 Yleisesikunnan liikekannallepano-osastolle. Liikekannallepano-osaston päälliköksi hänet nimitettiin 3. maaliskuuta 1920. Puolustusministeriön intendenttiosastolle hänet siirrettiin 13. heinäkuuta 1926. Hänen tehtävänsä osastolla oli huolehtia liikekannallepanoasioita. Puolustusministeriössä hänet siirrettiin 1. tammikuuta 1927 vanhemmaksi toimistoesiupseeriksi sota-asiainosaston järjestely- ja liikekannallepanotoimistoon, minkä toimiston päälliköksi hänet nimitettiin 1. heinäkuuta 1928. liikekannallepanotoimiston päälliköksi. Puolustusministeriön Taloudellisen puolustusneuvoston toimiston päälliköksi hänet nimitettiin 1. elokuuta 1929. Armeijasta Gunnar von Wright erosi 17. huhtikuuta 1935 ja siirtyi Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja palveli yhdistystä aina vuoteen 1960 saakka.^[2][3]

Gunnar von Wright osallistui talvisotaan yhteysupseerina Puolustusministeriön ja Kansanhuoltoministeriön välillä. Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin Päämajaan, missä hän toimi yhteysupseerina Sotatalouspäällikön ja Kansanhuoltoministeriön välillä. Sotien jälkeen hän siirtyi toimitusjohtajaksi ensin Teollisuuden Polttoöljy Oy:öön ja myöhemmin Länsi-Suomen Polttoöljy Oy:öön.^[3]

Gunnar von Wright toimi avustajana Sotakorkeakoulun ruotsalaisille opettajille yleisesikuntapalveluksen ja sotahistorian opetuksessa 25. marraskuuta 1925 – 31. heinäkuuta 1926 välisenä aikana.^[2][3]

Gunnar von Wright toimi puheenjohtajana, jäsenenä ja sihteerinä useissa puolustuslaitoksen järjestelyä ja valtakunnan taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistä käsitelleissä komiteoissa vuosina 1922–1928. Hän toimi myös ruotsinkielellä suoritettavien tutkintojen varalle asetetun tutkintolautakunnan apujäsenenä vuosina 1928–1935 ja kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan sotilasjäsenenä vuosina 1928–1933. Yleisesikunnan kunniatuomioistuimen jäsenenä hän toimi vuosina 1922, 1924–1925 ja kunnianeuvoston varajäsenenä vuosina 1922–1923. Hän toimi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Teollisuus-Tapaturman johtokunnan jäsenenä vuosina 1945–1964 ja Helsingin Säästöpankin isännistön jäsenenä vuosina 1947–1971. Hän kuului myös useisiin valtiovallan tai talouselämän järjestöjen asettamiin teknillis-teollisia ja talouspoliittisia kysymyksiä käsitteleviin toimikuntiin, valiokuntiin, ja lautakuntiin. Gunnar von Wright osallistui myös GATT ja EFTA sopimusneuvotteluihin.^[2][3]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppeuführer 24. joulukuuta 1916 Gruppenführer 28. lokakuuta 1917 Luutnantti 11. helmikuuta 1918 Kapteeni 16. toukokuuta 1919 Majuri 16. toukokuuta 1923 Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1927 Eversti 17. huhtikuuta 1935 Yleisesikuntaupseerin arvonimi 30. joulukuuta 1926		Suomen Leijonan 1. lk. komentajamerkki Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki Vapaudenristi 2. lk. Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jatkosodan muistomitali Jääkärimerkki Preussin 2. lk. Rautaristi Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Unkarin ensimmäisen maailmansodan muistomitali Latvian Kolmen Tähden ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki

• Von Wright suku

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.