Esko Silvennoinen

Esko Kalevi Silvennoinen (12. elokuuta 1931 Viipuri – 18. marraskuuta 2020 Hämeenlinna)[1] oli suomalainen maahockeypelaaja ja jääkiekkoilija.

Silvennoinen kuului Suomen maahockeyn olympiajoukkueeseen Helsingissä 1952. Hän voitti Hämeenlinnan Pallokerhon riveissä Suomen mestaruuden vuosina 1951, 1952 ja 1954. Kaikkiaan hän pelasi kuusi maahockeyn maaottelua vuosina 1952–1962.

Jääkiekkoilijana Silvennoinen saavutti Hämeenlinnan Tarmon joukkueessa SM-hopeaa vuosina 1953 ja 1956 sekä SM-pronssia vuosina 1952 ja 1958. Hän pelasi kahdeksan jääkiekon A-maaottelua ja kaksi poikien maaottelua.

Lähteet

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 307–308. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Viitteet

  1. Kuolinilmoitus, Hämeen Sanomat 20.12.2020, s. A8

Kaarlo Einiö | Pentti Elo | Erkki Heikkilä | Veijo-Lassi Holopainen | Helge Korhonen | Keijo Kuusela | Risto Lamppu | Reino Lindroos | Esko Salminen | Toivo Salminen | Esko Silvennoinen | Tauno Timoska | Varamiehet: Esko Kiviaho | Keijo Lehtonen | Pentti Paasonen

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.