Apilakirjokääriäinen
| Apilakirjokääriäinen | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kääriäismäiset Tortricoidea |
| Heimo: | Kääriäiset Tortricidae |
| Alaheimo: | Kirjokääriäiset Olethreutinae |
| Suku: | Capricornia |
| Laji: | boisduvaliana |
| Kaksiosainen nimi | |
| Capricornia boisduvaliana | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Apilakirjokääriäinen (Capricornia boisduvaliana) on Tortricidae-heimoon kuuluva kääriäinen. Se on Suomessa luokiteltu lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 äärimmäisen uhanalaiseksi (CR)[2].
Koko ja ulkonäkö
Etusiivet ovat pohjaväriltään tasaisen ruskeat ja niissä on tummia, siivensuuntaisia viiruja. Siiven poikki kulkee useita hopeanhohtoisia poikkiviiruja. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja vaalenevat tyveä kohti. Siipiväli 15–16 mm.[3][4]
Levinneisyys ja lentoaika
Apilakirjokääriäisen levinneisyys kattaa suuren osan Eurooppaa[5]. Suomessa laji on ollut aikaisemmin yleinen, mutta taantunut rajusti ja nykyisin lajin ainoa tunnettu esiintymispaikka sijaitsee Rovaniemellä[6]. Laji on erityisesti suojeltava ja sen elinympäristön turvaamiseksi on perustettu suojeluohjelma, minkä ansiosta esiintymisaluetta ei saa heikentää tai hävittää.[7] Lajia on Suomessa yritetty suojella myös siirtoistutuksin.[8][9] Perhonen lentää kesä-heinäkuun vaihteessa.[10]
Elinympäristö ja elintavat
Apilakirjokääriäinen vaatii elinympäristökseen kuivia ja harvakasvuisia ketoja. Toukka kehrää ravintokasvina toimivan apilan juurelle suojaavan seitin. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[11]
Ravintokasvi
Toukka elää puna-apilalla (Trifolium pratense).
Lähteet
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Apilakirjokääriäinen – Capricornia boisduvaliana Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/capricornia_boisduvaliana.html
- ↑ kuva
- ↑ http://www.lepidoptera.pl/show.php?lang=UK&ID=2868 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kemijoki oy. Sierilän voimalaitos YVA-selostus. VTT Yhdyskuntatekniikka s. 22–23
- ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1757&lan=fi#a6
- ↑ Baptria 2001 nro 1: Perhosten istutukset lajien suojelussa (Translocations of Lepidoptera in species conservation). (pdf) Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Baptria 2015 nro 3: Pikkuapollon siirtoistutukset Uudellemalle ja Lounais-Suomeen. (pdf) Viitattu 6.5.2020.
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Tortricidae/Capricornia/boisduvaliana/Capricornia%20boisduvaliana.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.entomologicafennica.org/Volume13/abstracts13_89.htm
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Apilakirjokääriäinen (Capricornia boisduvaliana)
- Fauna Europaea: Capricornia boisduvaliana (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Apilakirjokääräinen räpyttelee voimalaitoksen rakentamisen tiellä YLE.fi 26.6.2012
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Capricornia boisduvaliana (englanniksi)
|
