Agouti

Tämä artikkeli kertoo eläinten värityksestä, Agouti on myös jyrsijöihin kuuluvien pakojen vanha tieteellinen nimi. Agutit ovat keskiamerikkalaisia jyrsijälajeja.
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Kaniini jolla on agouti -väritys.
Chinchillan karvoja puhaltamalla näkee, kuinka yksittäiset karvat ovat värittyneet.

Agouti on agutien mukaan nimetty jyrsijöillä yleinen väritys. Se on myös monilla kotieläimillä eumelaniinin ja feomelaniinin jakautumisesta vastaavan A-lokuksen nimitys.

Agouti värityksen kuvaus

Agouti-värisellä jyrsijällä eläimen jokainen karva on kaksivärinen, eumelaniinia ja feomelaniinia on karvassa raitoina. Tällöin eläin näyttää tasaisen sekaväriseltä. Kaikki villimarsut ovat tämän värisiä. Agouti on myös mongoliangerbiilin villimuunnoksen alkuperäinen väri. Gerbiileillä tavataan tavallisen agoutin lisäksi harmaa-agoutia. Agoutti on ruskea,musta ja vaalean värinen ja se on yleinen väri jyrsijälle. Usein ne ovat saman värisiä ja niitä ei erota kovin hyvin. Ne voivat olla myös ruskean valkoisia ja pilkullisia ja joskus tumman tai vaalean harmaita. Niillä on myös gerbiilin väritys ja ne voivat näyttää joidenkin ihmisten mielestä gerbiileiltä.

Marsu

Agoutia marsua kutsutaan marsupiireissä myös nimityksellä ”tikattu”. Tikin tulee olla selkeä. Maha on yksivärinen. Myös täystikattu ”kokoagouti” tunnetaan. Karvassa on kahta väriä esimerkiksi musta juuri, kerman eli creamin värinen keskiraita eli tikki ja karvan pää on taas musta. Tällöin kyseessä on lemonagouti. Agoutin punasilmäinen muunnos on nimeltään argente. Punasilmäisyysgeeni vaalentaa myös muita värejä eli musta vaalenee lilaciksi, suklaasta eli chocolatesta tulee beige ja niin edelleen.

Koira

Agouti-nimitystä (suomeksi yleensä sudenharmaa tai riistanvärinen) käytetään kuviosta, jossa eumelaniini esiintyy karvoissa tyvessä ja kärjessä ja yleisvaikutelma on harmahtava.

Lähteet

  • Evans, Mark: Kuinka hoidan lemmikkini: Marsu. Lemmikkieläin-sarja. Suomentanut Laurila, Terhi. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18003-3.

Aiheesta muualla

  • Kissan väriin vaikuttavat päägeenit Piupaws kissala. Viitattu 15.8.2018.
  • Kangasvuo, Inkeri: Kaikki värit sallittu, osa II Samans.fi. 1997. Viitattu 15.8.2018.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.