Ade Järvi

Joakim (Ade) Järvi (28. elokuuta 1888 Impilahti – 28. maaliskuuta 1919) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat koneenkäyttäjä Juho Järvi (Efim Jeusejev) ja Liisa (Glikeria) Feudorov.^[1][2]

Järvi kävi kansakoulun ja työskenteli kauppamatkustajana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 10. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Schmardenissa ja Aa-joella. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen hän osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetyille moottorivenekursseille.^[1][2]

Järvi saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) varavääpeliksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin aluksi vääpeliksi ja myöhemmin adjutantiksi 2. Jääkärirykmentin 12. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella, Kauksamossa, Kivennavalla ja Raivolassa, missä hän haavoittui 23. huhtikuuta 1918.^[1][2]

Haavoista parannuttuaan Järvi palveli sisällissodan jälkeen 12. heinäkuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajana Pioneerikoulutuspataljoonan 1. komppaniassa.^[1][2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 1. lokakuuta 1916 Varavääpeli 11. helmikuuta 1918 Vääpeli 7. toukokuuta 1918 Vänrikki 1. heinäkuuta 1918		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.