Äkkikuolema

Tämä artikkeli käsittelee biologisen elämän loppua. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Äkkikuolema on sairaudesta aiheutuva kuolema, joka tapahtuu välittömästi tai pian sen jälkeen, kun oireet ovat alkaneet. Arviolta 12 % kaikista kuolemantapauksista on äkkikuolemia, ja 90 % äkkikuolemista on sydänperäisiä.[1]

Yleinen äkkikuoleman syy on sepelvaltimotauti. Muita sydänperäisiä aiheuttajia ovat mm. erilaiset rytmihäiriöt, synnynnäiset sydänviat (ml. Brugadan oireyhtymä ja hypertrofinen kardiomyopatia), sydänlihastulehdus tai sydämen alueella sijaitsevat kasvaimet.[2] Myös perinnöllinen Marfanin oireyhtymä saattaa johtaa äkkikuolemaan sydämessä ja aortassa mahdollisesti ilmenevien tautitilojen seurauksena.

Pienillä lapsilla äkkikuolema on tavallisesti kätkytkuolema, jonka syitä ei tarkkaan tunneta.

Äkkikuoleman riskiä eri tilanteissa voidaan mitata mikromorteilla.[3]

Lähteet

  1. ↑ http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/?file=content_exec&id=59&submenu=35 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae03040
  3. ↑ Nadja Mikkonen: Sadan grillipihvin syöminen ja teoreettinen kuolemanriski Yle. 22.7.2014. Viitattu 11.6.2024.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.